Nenät vuotaa

On ollut hieman hiljaiseloa. Mutta eiköhän tämä taas tästä...
Siitä huolimatta, että voin sanoa, että nyt masentaa. Ja kun minä puhun masentamisesta, se ei tarkoita, että olisi välttämättä tapahtunut yhtään mitään, mihin moni toteaa että "nyt mä masennun". Mutta juuri nyt ei huvita mikään. Ei sitten yhtään mikään. Kattoisko telkkaria? Ei. Surffalisi netissä? Ei. Virkkaisi? Ei. Lukisi? Ei. Olisi vaan tässä paikoillaan sohvalla tekemättä mitään? Ei. Eikun ainiin, ei ole vaihtoehtoja, jos -mikään- ei huvita. Huomautettakoon, että lapsi on sängyssä. En siis makaa flegmaattisena sohvalla lapsen mellestäessä ympäri kotia vauhti ja vaaralliset tilanteet seuranaan.

Ja lapsi. No lapsihan se tuli sitten kipeäksi pääsiäisenä. Ensin tuli kuume. Sitten tuli räkä. Ja viimeisenä yskä. Tiistaina lääkäriin ja koska nuhakuume oli ihan juuri äitymässä korvatulehdukseksi ja keuhkoputken tulehdukseksi; penisilliinikuurille. Tässä on sitten keksitty kaikenmoista, että saadaan penissilliini alas. Samaten yskän lääke. Joka maistui, kuten yskänlääkkeet yleensä, melkoisen epämiellyttävälle. Penissilliinille olen niin allerginen etten voi sitä edes maistaa, mutta ilmeestä päätellen sekään ei ole mitään herkkua.

No, nyt minä olen kipeä. Kuinkas muuten. On perseestä hoitaa kipeää lasta, mutta kyllä sanon, että on vielä enemmän perseestä hoitaa kipeänä lasta. Vaikka parempi on, kun lapsi ei ole kipeä. Tänään olisi hyvän ystävän synttärijuhlat. Olisi lapsen- ja koirien hoitaja tulossa mulle kotiin ja olisi huomiseen. Mutta mutta... Viitsikö sitä nenä valuen lähteä.