lauantai 28. huhtikuuta 2012

Froteeta, froteeta

No niin... Lapsimessuilta kotiuduttu, ja sen kyllä huomaa. Jaloissa nimittäin. Lapsi on mummilassa (ekaa kertaa jäi sinne) ja pääsin siis ilman lasta messuille. Tuliaisina ihan "perus" eli lautanen, jonka olisi tarkoitus pysyä paikallaan pöydällä, sekä harjoittelumuki. Lisäksi, saattaa olla, että tilasin Me&I:n mekon... :) En ole mitenkään ko. merkin perään merkkinä, mutta nyt oli sitten niin i.h.a.n.a., että sorruin.
Kuva on täällä Sammakkomekko :)
Ai että kuulkaa :) Nyt odottelen mekkoa saapuvaksi ja pidän itseäni hurahtaneena. Mekko on siis froteeta. Froteesta puheenollen, ajellessani mummilasta kotiin, kävin Outlet-myymälässä, joka myy mm. Nansoa. Mistä merkistä ei itselläni ole kokemusta, toki nimi on tuttu. Ostin kuitenkin froteiset "olohousut", joissa lukee takana "Sauna Collection". Toisia näin mukavia ja silti "istuvia" (sitaatit, koska ei olohousujen kuulukaan varsinaisesti istua) saa hakea! Näistä en kuvaa löydä, enkä ala omaa pakaraani blogiin kuvata:) Kuvaa siis etsin, kun olisin halunnut tilata näitä jostain lisää. Mutta eipä löytynyt. No siksipä ne kaiketi olivat jo outletissä.

Tästä tuli nyt mainospuhe, vaikka se ei ole tämän blogin varsinainen tarkoitus. Mutta näitä tulee lisää, koska löytöjään on joskus -pakko- hehkutella. Niin harvoin alan niistä nimittäin hehkumaan.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Nenät vuotaa

On ollut hieman hiljaiseloa. Mutta eiköhän tämä taas tästä...
Siitä huolimatta, että voin sanoa, että nyt masentaa. Ja kun minä puhun masentamisesta, se ei tarkoita, että olisi välttämättä tapahtunut yhtään mitään, mihin moni toteaa että "nyt mä masennun". Mutta juuri nyt ei huvita mikään. Ei sitten yhtään mikään. Kattoisko telkkaria? Ei. Surffalisi netissä? Ei. Virkkaisi? Ei. Lukisi? Ei. Olisi vaan tässä paikoillaan sohvalla tekemättä mitään? Ei. Eikun ainiin, ei ole vaihtoehtoja, jos -mikään- ei huvita. Huomautettakoon, että lapsi on sängyssä. En siis makaa flegmaattisena sohvalla lapsen mellestäessä ympäri kotia vauhti ja vaaralliset tilanteet seuranaan.

Ja lapsi. No lapsihan se tuli sitten kipeäksi pääsiäisenä. Ensin tuli kuume. Sitten tuli räkä. Ja viimeisenä yskä. Tiistaina lääkäriin ja koska nuhakuume oli ihan juuri äitymässä korvatulehdukseksi ja keuhkoputken tulehdukseksi; penisilliinikuurille. Tässä on sitten keksitty kaikenmoista, että saadaan penissilliini alas. Samaten yskän lääke. Joka maistui, kuten yskänlääkkeet yleensä, melkoisen epämiellyttävälle. Penissilliinille olen niin allerginen etten voi sitä edes maistaa, mutta ilmeestä päätellen sekään ei ole mitään herkkua.

No, nyt minä olen kipeä. Kuinkas muuten. On perseestä hoitaa kipeää lasta, mutta kyllä sanon, että on vielä enemmän perseestä hoitaa kipeänä lasta. Vaikka parempi on, kun lapsi ei ole kipeä. Tänään olisi hyvän ystävän synttärijuhlat. Olisi lapsen- ja koirien hoitaja tulossa mulle kotiin ja olisi huomiseen. Mutta mutta... Viitsikö sitä nenä valuen lähteä.

torstai 15. maaliskuuta 2012

Isä ja "isä"...

Eilen kävin eräällä tutulla, jota en ollut vuosiin nähnyt, hakemassa muutaman vauvan vaatteen. Itseasiassa kyseessä on erään aikanaan oikein hyvän ystäväni pikkusisko, jolle on siunaantunut kaksi kaunista tytärtä. No, koska lapseni isän kanssa olemme tunteneet yli kymmenen vuotta, niin yhteisiä tuttuja riittää, ja tämäkin ihminen "tuntee" lapseni isän. Toisinsanoen, on joskus tavannut ja tietää ihmisen.

Jotain hän kysyi minulta liittyen lapsen isään. En ehtinyt vastata siihen, kun hän jatkoi, että "kun eikös siis N ole lapsen isä?". Minä vastasin: "ei" !!! Siis aivan ajattelematta. Vasta, kun hän kysyi, että "no kuka sitten on?", tajusin sanoa, että siis joo, on "isä", biologinen isä. Voi kyllä olla, että pääasiallinen ajatukseni oli vielä isyyden kolmannessa, nimittäin oikeudellisessa, ulottuvuudessa. Mutta silti. Jotain on muuttunut päässäni. Ilmeisesti, koska noin vain vastasin, että "ei ole".

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Aamun angstit

Olen koulukiusattu. Olen työpaikkakiusattu. Sekä vielä yksityiselämässä todella kiusattu; elämäni "tuhottu", henkistä väkivaltaa. Ja puhun siitä, puhun, puhun, puhun. Syylliset leimaavat hulluksi. En silti lopeta. Ja haluaisin mennä puhumaan näistä aiheista ihan mihin tahansa, missä se on tarpeellista. Jos yksikin ihminen välttyy näiltä, se on sen arvoista. Kahdesta ensiksi mainitusta olen kyllä jo "selvinnyt". Kaikkihan me olemme näitä asioita vastaan, mutta jostain kumman syystä näitä asioita (aikuisten) ihmisten silmien alla tapahtuu!!! Kuten olemme viime aikoina nähneet ja kuulleet.
Aamun angstit. Huomentaaaa kaikilleee!!!!!